keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Takaisin Suomessa ja suupielet suklaassa!

On taas vierähtänyt reenitunti jos toinenkin viime tekstistä. Mallorcan lämpö vaihtui sunnuntaina Suomen viileähköön ilmastoon, hotellihuone vaihtui Porin prikaatin pölyiseen tupaan, pyöräilykengät vaihtui nastareihin ja mitä näitä nyt on... Alkuviikko onkin sit palauteltu suunnistusajattelua talvilomalta takaisin mieleen ja yllättävän onnistuneesti. Vaikka eka mettälenkillä otinkin melko useasti tuntumaa turpeeseen niin pummeja (ainakaan kovin isoja) ei oo juuri tullut.

Tiistaina aamupäivästä käyttin 4*1km sprinttivetoja Säkylän keskustassa. Olin yhtä innoissani kuin lehmät kesälaitumille päästessään kun sai vähän irrotella ja tykitellä. Iltapäivästä suunnistettiin prikaatin lähimaastoissa. Enpähän ole aikasemmin suunnistellu peekoolla alle 5min/km vauhtia. Sen verran nopeeta kangasta, jonka vähäisen aluskasvillisuuden varusmiehet on leireillänsä suurin osin tampannut vielä kokonaan pois hidastamasta.

Muistaakseni vedin ilman kompassia... ;) 7. rastilla oli kaivettu tuhat ja sata poteroa ja rastikuoppa oli oikeasti harjanteen päällä.
Mallorcalla tuli siis hyvä parin viikon setti vaikka 3 päivää menikin sängynpohjalla maatessa mahataudin takia. 14 päivää ja 48 tuntia. Pyöräilyä 1020km, juoksua 50km. Alla näkyy "tehopiirakka". Aika paljo sitä kuuluisaa "mättöä" tuli mätettyä. Näin ensimmäiseksi pyöräilyleiriksi mielestäni onnistunut paketti. Ensimmäisellä viikolla yritin ottaa ylikevyesti ettei vaan mee paikat kipeeksi ja väsy heti alkuunsa. Loppuleiristä sit annoin palaa täysillä. Ehkä kehittävin reeni oli ensimmäisen viikon 5h kiihtyvävauhtinen pyöräily. Siinä sai oikeesti puristaa kun mentiin tasamaalla eikä palauttavia laskuja juuri ollut vaan koko ajan piti polkea kovalla kadenssilla. Sen sijaan unohtumattomin reeni oli vikana päivänä Ruskan ja Marjan kanssa tehty ultimatepyöräilyvaellus vuoristossa. Pyöräiltiin 2h Valldemossan kylään. Käytiin vallottamassa yksi 870m korkea vuorenhuippu huippusäässä. Polku näytti kuin muinaisen antiikin kreikan kärrypolulta. Huipulla syötiin kermamunkit. Loppuun vielä 20km alamäkeen 40km/h keskinopeudella Palman keskustaan suklaakakulle. Pakko hehkuttaa sitä suklaakakkua sen verran että jopa minunlaiseni suklaan suurkuluttaja antaisi tuolle kakulle 9,5/10 pistettä. Maku oli täyteläisen suklainen. Ei liian kuivaa kakkumaista vaan suussasulavan pehmeää ja suklaata oli ainakin 5 eri olomuodossa. Lisäksi kakun sisällä oli pähkinälastuja tuomassa hieman helpotusta ylisuklaiseen jälkimakuun.

Huomaa suklaakakun kerroksellinen rakenne
PK = 84%
Tuostakin 700m merenpinnalle
Eksynyt suunnistaja
Huipulla tuulee

Huomenna startataan nuorten MM-näyttösprinttiin (joku mehiläissprintti) Raisiossa. Ilmottautuneita on 80 ja A-finaaliin pääsee vaan 20 nopeinta. Taitaa mennä mulla siis hölköttelyn puolelle ja kauden ensimmäisten rankipisteiden kalasteluun. Lauantaina sit vuorossa Karhurastit ja toivottavasti menokin muuttuu sit paremmaksi kun metän puolelle pääsee.

No joo, söin viel tämmösen alkupalaksi ennen suklaakakkua...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti