Kesälomailun alkua

Viimeinen virallinen tentti oli tiistaina ja nyt alko LOMA. Näin toukokuussa tosin ainakaan meillä ei ole ollut kovin rankkoja viikkoja, joten tässä on pääsyt jo hyvään kesälomavauhtiin kuin huomaamatta. Saas nähdä miten kauan tätä lomaa "joutuu" viettelemään ennen kuin kesätyöpaikka jostain löytyy. Vastikäänhän hallitusneuvotteluissa luvattiin se n. 200 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Minun puolesta niistä voitaisiin osa vaikka korvamerkitä urheilijoille, näille työpaikkojen syöpäläisille.  Kuka nyt haluaisi palkata alaisekseen terveen elämänasenteen omaavaa, työssä jaksavaa, itsenäiseen työhön kykenevää ja periksiantamatonta tyyppiä? Lisäksi hän kulkee työmatkat milloin pyörällä, milloin juosten näyttäen muille esimerkkiään ja puhkuen energiaa, mutta haisten sitten muiden mielestä hieltä työpaikalla (?).  Lisää ongelmiahan työnantajalle tulee kun hän ei vietä viikonloppuaan muiden tapaan "normaalisti" eli jutellen jonnin joutavia kaljatuopin äärellä ja saapuen sitten "pirteänä" maanantaiaamuna töihin, vaan hän pyytää saada lähteä perjantaina tunnin aikaisemmin (korvattuaan tuon kyseisen tunnin aiemmin ylitöillä) päästäkseen ajoissa viikonlopun kisareissulle. Jos joku on varmaa niin se on sitten varmaan varmaa että urheilijoiden on oltava yhteiskunnan syöpä!

En päästä vielä irti politiikasta. Hallitusohjelmaanhan oli löytänyt tiensä myös yksi (mutta vain yksi) meitä urheilijoita miellyttävä linjaus. Peruskouluissa nostetaan liikunnan määrää niin että päivittäin olisi tunti liikuntaa. Hyvä! Tästä intoutuneena olenkin tätä hallituksen linjausta noudattaakseni ulkoillut viime aikoina pääasiassa tuplaten, toisinaan jopa triplaten tämän päivittäisen ohjearvon.

Ja seuraavassa hieman liikuntapäiväkirjaani:

15.-17.5. Me vietimme ratkiriemukkaan Hankasalmen poppoon "luokkakokous" viikonlopun Hankasalmen leveysasteilla, tosin 150km lännempänä, Keuruulla. Oli mukava nähdä lähes koko porukka koolla taas pitkään aikaan ja tulihan siellä palautettua monia hienoja muistoja mieleen. Sunnuntaina käytiin porukalla myös Keurusrastit. Maasto oli oikein mukava ja suunnistus sujui lähes täydellisesti. Rastiympyrässä en tehnyt sekuntiakaan virhettä. 10-11 välillä työstin huonosti suoraan ja lisäksi 10. rastin jälkeen mahaan alkoi pistämään, joten vauhti tippui paikotellen kävelyksi. Jalat ei muutenkaan kovin kummoiset, mutta yllättävän hyvä kisa. Sijoituksena 11. sija.

Keurusrastit

19.5. Orivedellä kisattiin am-keskari. Maasto ja rata oli erittäin mukavat! 2. rastista juoksin ohi ja tein 40s koukun ja 6. rastilla tulin takaa ohitetuksi Lakasen toimesta. Siinä sitten samalla kiristin itsekin vauhtia. Seuraavilla teknisillä rastiväleillä selästä oli eittämättä apua, mutta niiden jälkeen teinkin pääasiassa omia reitinvalintojani. Sijoitus 2.

Hämeen am-keskari

23.-24.5. Olin tuomassa omaa pientä panostustani, kun Nouski järjesti kaikkien aikojen SM-keskarin niin maaston, ratojen kuin itse kisajärjestelyidenkin suhteen!!! Viikonlopun aikana pääsin kiertämään kaksi rastien tarkistuslenkkiä. Etenkin sunnuntaiaamun 4,5km ja 40 rastin "rastinottoreeni" A-finaalimaastossa oli upea kokemus, kun aurinko jo paistoi ja kisakuulutuksen ennakkospekulaatiot kaikuivat metsän siimekseen.

Kunnon rastinottoa!

26.5. Harvinaista kyllä, mutta kävin juoksukisassa! Inov trail cupin 4. osakilpailu juostiin tuossa kilometrin päässä Hervannan laskettelukeskuksen raastavalla 5km ja 150 nousumetrin radalla. Olis pitänyt olla juoksematta, sillä en edes muista milloin jalat on viimeksi ollut yhtä tönköt. Aikaakin meni koko rahan edestä 23:18.

Lähtöhässäkkää

Ei kuvasta uskois, mutta loppusuora oli aika vauhdikkaaseen alamäkeen

27.5. Kiersin edellisenä päivänä järjestettyjen Fillarirastien radan. Maasto tuttuakin tutumpaa lenkkimaastoa. Hyvä VK-vauhtinen reeni. Yksi risteyksen ohiajo.

Fillarirastit

Tulevana koulujen päättäjäisviikonloppuna meillä on Nouskin Jukola-leiri sm-keskarin upeessa maastossa. Odotettavissa on siis hienoa, paikoitellen toivottavasti myös kovavauhtistakin menoa!

Kevään summausta

Viime viikonloppuna järjestettiin mun kevätkauden tärkeimmät kisat, EM-katsastukset. Mitään isoja odotuksia viikonlopun suhteen ei ollut, sillä realistisesti ajateltuna valinta Portugalin EM-kisoihin olisi suorastaan ihme. Kun viime syksynä mietin mitä pääsarjaan siirtyminen tuo tullessaan, tiesin sen vaativan paljon enemmän työtä kuin aiemmin. Ja että kestävyysurheilussa puolessa vuodessa, eikä edes vuodessakaan voi tehdä suuria harppauksia, ainakaan ylöspäin. Niistä lähtökohdista ajateltuna en voi olla kuin tyytyväinen siitä miten lähelle kisalippua lopulta onnistuin taistelemaan itseni. Parasta oli kuitenkin huomata, että vauhti on parantunut ja ero kärkeen pikkaisen kaventunut, eikä jokaisessa mäessä tarvitse enää hypätä pyörän selästä pois kävelemään. Tosin viikonloppuna sitä jalan etenemistä niin ylä- kuin alamäkeenkin tuli harrastettua ehkä enemmän kuin koskaan, sillä radat käyttivät sadistisesti hyödyksi kartan jyrkkäreunaisen harjun maksimoiden noususumman. Keskarilla n. 500m!

Itse kisasuoritukset oli tasaisia. Ei mitään huippusuorituksia, muttei heikkojakaan. Maaston polkuverkoston tiheyden vuoksi suunnistus oli paikoin vähän jäljessä, mutta silloin kun ajatus oli edellä, rastit löyty sujuvasti. Uusi pyöräkin toimi kuin unelma, tai ainakin sitä oli 4kg kevyempi työntää ylämäkeen...

Valokuvaajakin onnistunut taltioimaan mun etenemistä ylämäkeen...

Tässä kevään aikana on tullut käytyä myös kisaamassa nastarit jalassa. Mallorcan loukkaantumisen jälkeen juoksua on tullut todella vähän, joten paras kulku on ollut niissä kisoissa, missä maasto on ollut mahdollisimman hidaskulkuista. Vaikka suunnistuksellisesti kevään tähän asti parhaimmat kisat olivatkin Finnspringillä, niin tossulla jäin niillä tykityskankailla melko paljon. Kangasalla puolestaan vappuna kisattiin polvia myöten hakkuujätteessä niin virhettä tuli käytännössä saman verran mitä voittajaan oli eroa.

Näin akaateemista elämää viettävänä olen ilokseni saanut huomata miten "rentoa" koulunkäynti on ollut näin ensimmäisen lukuvuoden lopussa. Kun luentoja ei juurikaan ole ollut, vaan päivät on saanut käytännössä rytmittää tenttiin lukemisten mukaan niin reenejäkin on pystynyt tehdä suunnittelmallisesti ja kehittävästi. Tälle pohjalle onkin hyvä alkaa rakentamaan kesän reenikautta syksyn kulkuja ajatellen. Kuten eräs triathlonisti Stubbikin sanoisi: "Kunto saadaan nousuun vain työ(stö)n kautta".