maanantai 18. joulukuuta 2017

Australia part 3 - Surffausta, suunnistusta & seikkailua


Marraskuun lopussa sain kokea taas hieman erilaista Australiaa, kun vietin 10 päivää Coffs Harbourissa kartoittamassa kahta uutta koulukarttaa ja järjestämässä muutamaa taitotreeniä seuralle. Alan myös hiljalleen ymmärtämään tämän mantereen mittasuhteita, sillä ajomatkaa kaupunkiin oli rapiat 500km, mikä vei suunnilleen puolisen päivää. Jälkeenpäin GoogleMapsia tutkailtuani matkani näytti jopa naurettavan lyhyeltä Australian rannikkoon suhteutettuna. 

Coffs Harbour ylhäältä käsin
Voi pojat, että olin odottanut vihdoinkin pääsyä rannikolle, niitä rauhallisia aamulenkkejä rannalla (ja virkistävää aamu-uintia sen jälkeen) sekä mahdollisuutta testata surfausta. Ensimmäinen kohta, eli aikaiset aamulenkit muodostuivatkin perinteeksi, sillä host-perheeseeni kuului 4kpl 10-16-vuotiasta poikaa, jotka heräsivät joka arkiaamu soittamaan pianoa (ja valitettavasti myös viulua) klo 6:30. Sattumalta nukuin tietenkin heidän ”harjoitushuoneessansa”, joten loppujen lopuksi aikainen aamulenkki olikin aika houkutteleva vaihtoehto…

Kaupungin tunnetuin nähtävyys
Toinen kohta, eli surffaus, osoittautuikin ennakoitua hauskemmaksi ajanvietteeksi. Normaalisti aamulenkin jälkeen työskentelin karttojen parissa 4-5h, jonka jälkeen suuntasin biitsille. Onnekseni host-perheeltäni löytyi vesiurheiluvälineitä joka lähtöön, myös pari surffilautaa. Muutamina ensimmäisinä päivinä opettelin lukemaan aaltoja, kiihdyttämään uimalla oikeaan aikaan päästäkseni aallon matkaan, hakemaan parasta tekniikkaa nousta laudan päälle sekä ennen kaikkea kaatumaan pehmeästi ja pyörimään kuperkeikalla jossain veden alla. Viimeisinä päivinä huomasin kehittyneeni, sillä onnistuin jopa muutamaan otteeseen pysymään kymmenisen metriä ns. haastavamman ”taito”surffilaudan päällä. Host-perheeni sattui tietämään erään saksalaisen mun ikäisen reppureissaajan/maastopyöräilijän, ja Matthiaksesta sainkin innokkaan surffauskaverin. Samalla sain virkistää kadonnutta saksan kielen taitoani. ”Wenn du Matthias diesen Text liesst, hoffe ich dir sehr geile Reise überall Australien. Und ich bin sicher, dass du eines Tages wie ein Pro surfst!” 

Miten päin tätä oikein pidellään?
Matthiaksen kanssa tuli myös melottua yhtenä päivänä kanooteilla trooppisessa jokisuistossa, jossa onnistuin polttamaan reiteni erittäin antaumuksella (vasta toinen kerta, kun jokin kohta ihostani paloi täällä) niiden ollessa kanootin pohjalla 90 asteen kulmassa aurinkoon nähden. Auts.



Ja jälleen kerran lähdön koittaessa herkuteltiin
Coffs Harbourista takaisin Sydneyyn päin ajellessani pistäydyin Port Maquairessa sijaitsevassa koalasairaalassa, missä vapaaehtoistyöntekijät kuntouttavat liikenneonnettomuuksissa tai muuten loukkaantuneita koaloja. Pakko sanoa, että kyllä koalan elämä vaan on lokoisaa, kun saa nukkua yli 20h päivässä ja hereillä olo ajan vaan järsiä eukalyptuksen lehtiä ja miettiä mitenkä päin sitä ensi ”yönä” nukkuisi. 
Kai sitä miellyttävämpiäkin asentoja löytyisi nukkua..-


Sydneyyn palattuani koitti kauan odottamani hetki, sillä järjestin Robin kanssa NSW:n junnuille suunnatun viikonlopun mittaisen kotileirin Sydneyssä/Newcastlessa. Työnjako meni reilusti, sillä minä hoidin reenit ja Rob kaiken muun :D Parhaimmillaan osanottajia yksittäisessä reenissä oli jopa 25. Perjantai-illasta juostiin ”long sprint” vain kivenheiton päässä Sydneyn keskustasta Pyrmontin upealla sprinttikartalla. Lauantaina oli vuorossa Newcastle-päivä, sillä Sydneytä lähimmät kohtuullisen hyvät metsämaastot ovat vajaan parin tunnin ajomatkan päässä. Aikaisin aamusta siis keskimatka metsikössä, sillä aamupäivän jälkeen metsikköön ei oikein ole enää asiaa paahtavan kuumuuden takia. Tämän jälkeen 3000m testijuoksu, jonka jälkeen ”biitsiaikaa”. Junnut yrittivät parhaansa mukaan opettaa allekirjoittaneelle kriketin saloja, mutta ensimmäinen hankaluus näin joskus pesäpalloa 7 vuotta pelanneelle oli, kun syöttäjän ainoa tehtävä ilmeisesti on yrittää tappaa lyöntivuorossa oleva pelaaja heittämällä pallo reippaan 10m päästä suoraan kohti lyöjää. Tai sellainen kuva siitä touhusta ainakin minulle jäi. 

Lauantaina illasta vietettiin porukalla yhteistä aikaa eräässä suunnistajaperheessä nyyttäriperiaatteella. Pidin junnuille tunnin mittaisen mentaalipuolen taitoluennon keskittymiskykyä ja nopeutta vaativilla suunnistustaitotehtävillä varustettuna. Illan päätteeksi rohkeimmat lähtivät vielä 5km yösuunnistukselle vesisateeseen.
Sunnuntaina aamusta ohjelmassa oli kevyt sprinttimultitekniikkaharjoitus Sydneyn ”keskuspuistossa” Hyde Parkissa, josta siirryimme Sydneyn yliopistokampukselle. Kyseessä siis yksi Sydneyn parhaimpia sprinttimaastoja. Ensin vuorossa henkilökohtainen sprinttikilpailu, jonka jälkeen pienen tauon säestämänä leirin päättänyt 6-osuuksinen parisprinttiviesti. Näin ratamestarina auringon ohella erityisesti lämmitti sunnuntain reipas osanotto sekä sprintin ratojen saama kiitos suunnistuksen haastavuuden osalta.

Tää kaveri meinasi varastaa sprinttiviestin kartat!

Leirin jälkeen jäin Sydneyyn työstämään erästä koulukarttaa. Aikaa on ollut hieman yrittää tutustua myös kaupunkiin sekä osallistua kahteen Sydney Summer Series suunnistukseen. ”SSS” on ikään kuin paikallisten iltarastit kerran viikossa, sillä erotuksella, että juostaan korttelikartalla 45min rogainingia, ja reittiä on aikaa suunnitella etukäteen niin paljon kuin haluaa. Olen yrittänyt osallistua myös suunnistajien yhteisiin juoksutreeneihin, jotka ovat pääasiassa olleet hyvin intervallipainoitteisia. No jospa se vauhti tarttuisi tällaiseen pk-mättäjäänkin… tai no, ehkä ei kuitenkaan :D
Harbour Bridge & Opera House -selfie


Löyty sitä rantaa Sydneystäkin
Käytiin Tobyn kaa katsomassa Sydneyn olympiastadionilla paikallinen futisderby Sydney FC - Wanderers , 5-0.
Sydneyn joulukatu
Suomen itsenäisyyspäivänä Olympiapuistossa oli sinivalkoisia ilmapalloja
Kuluneena viikonloppuna osallistuin Australian osavaltioiden yhteiselle junnuleirille Canberrassa yhtenä koutsina ja tapasin samalla myös muiden alueiden scholareita. Suunnistusreenejä meillä oli 9 erilaisissa maastoissa erilaisilla ideoilla: alamäkisuunnistusvetoja Sveitsin malliin, prologi + takaa-ajo kombo, sprinttiviesti, pitkät rastivälit -treeni jne. Kyllä leiri jaloissa tuntuu, sillä noususummaa kertyy kaikissa maastoissa ihan mukavasti.
Multi-O
Leirillä nukuttiin pari yötä teltassa
Tätä postausta kirjoittelen Sydneyn lentokentältä, sillä allekirjoittanut hobitti on suuntaamassa tästä pienelle jouluseikkailulle. Mutta siitä lisää myöhemmin. Stay tuned!