torstai 15. lokakuuta 2015

Kausianalyysi 2015

Käyn seuraavassa läpi kauden 2015 analysoiden niin reenailua kuin kisojakin. Vielähän tässä on viikko jäljellä tätä harjotuskautta, mutta kyllä kuvioista voi jo vetää johtopäätökset. Kulunut vuosi ei ole malliesimerkki siitä miten määrää nostetaan tasasesti vuosi kerrallaan, sillä tänä kautena hyppäystä tuli 270h! Eli yhteensä vuoden reenisaldo on n. 735h. Kausi 2014 tosin oli armeijan ja sairauksien täyteinen vuosi, joten nyt kun sain pitkästä aikaa onnistuneen kauden niin se näkyy myös tunneissa. Edellinen ehjä kausi oli vuosi 2012 jolloin määrää kertyi 636h, mutta siitä suuri osa oli erinäköistä pelailua ja oheisreeniä, joten nyt voi rehellisesti todeta että niin laadullisesti kuin määrällisesti takana on elämäni paras reenikausi.

2013
2014
2015
Kuten kolmen vuoden piirakoista näkee, ns "turhan reenin" eli pelailujen osuus on tippunut lähes nollaan. Pelailu on vaihtunut suurimmaksi osaksi lajinomaisempaan ja kehittävämpään pk-reeniin. Vuoteen 2014 verrattuna pk2/vk osuus on hieman laskenut, mutta sitä selittää se, että 2014 reeniä tuli niin vähän ja oli järkevämpää tehdä tehokkaammin aina kun pääsi reenaamaan. Ja kun tänä kautena lisäksi pyöräilymäärät tuplaantuivat niin sitä kautta pk1 reeniä on tullut määrällisesti paljon. Kyllähän tuossa olisi varaa nostaa ensikaudelle hieman "tehojen" osuutta. Voimankin osuus on selvästi laskenut Hankasalmen ajoista.
2013

2014



2015
Edelliset kuviot kertovat miten reeni on jakautunut neljän viikon jaksoissa vuoden aikana. (HUOM 1 kuvion eri asteikko). Kuluneen kauden diagrammit näyttävät siltä miltä pitikin. Määrä nousi tasaisesti kevättä kohti, voimajaksot sijoittuivat joulun aikoihin ja vähenivät kevään lähestyessä. Kevään kisakaudella määrä laski, ja kesää kohti taas onnistuneesti nousi. Vk:ta ja pk2:ta tuli aika tasaisesti ympäri vuoden, toki hieman enemmän kesällä. Vuoden 2014 melko säälittävään kuvaajaan vertaamalla todellakin huomaa että reenikausi onnistui hyvin.
2013
2014
2015
Taas on syytä huomata erilaiset asteikot vuosien välillä, mutta selkeästi näkee, että viime vuonna myös reenin rytmittäminen onnistui. Jos jättää viikon 37 huomioimatta niin joka viikko reeniä kertyi vähintään 7h. Se kertoo ettei suuria sairastumisia tai vammautumisa juurikaan ollut. Olin sairaana vain heti marraskuussa, viikolla 37 sekä nyt. Lisäksi Mallorcalla viimeisenä päivänä tapahtunut könyäminen viikolla 14 ei lopulta kovin paljoa haitannut kautta kokonaisuudessaan. Kyllähän terveenä pysyminen on urheilijalle tärkeää ja juuri se kun on saanut reenata tasaisesti koko kauden ajan on suurin selittävä tekijä määrien nousuun.

2013
2014

2015
Mielestäni harjoittelun kilometrittäisen jakautumisen vertailu kertoo konkreettisimmin kehityksen kulun. Pyöräily on haukannut yhä suurempaa osuutta, etenkin hiihdon kustannuksella. Tänä vuonna kun selvästi lisäsin pysupanostusta niin ajokilometrit tuplaantuivat 7000km:iin. Tampereen talvi oli leuto ja hyviä pyöräilykelejä oli koko talven ajan ja vaikka lunta oli maassa ei ulkona ollut paukkupakkasia. Juuri talven pyöräilyt nostivat eniten määrää ja kevääseen sai eka kertaa lähteä niin ettei pyöriä tarvinnut kaivaa esiin varastosta vaan alla oli jo tuntumaa. Toinen huomio mikä yllättää jopa minut on että juoksua tuli yht. n. 3200km, josta suunnistusta oli 765km. Yli 1000km kasvua tässäkin. Nouskiin vaihtamisen ansiosta suunnistuksen määrät ovat nousseet. Leirejä on usein ja aina pyritään suunnistamaan ja juoksemaan paljon. Juurikin lajinomainen reenihän se on mikä kehittää.

2015
Ylläoleva taulukko kertoo miten kilometrejä kertyi vuoden aikana. Kuten jo sanottu, pyöräilyä tuli tasaisesti ympäri vuoden ja nousujohteisesti. Mallorcan piikki näkyy kevään kohdalla. Juoksumäärissä talvi ja etenkin kesä olivat keräilyaikaa. Keväällä pyöräily hieman vei osuutta juoksulta, ja loppukesästä taas juoksu meni pyöräilyn edelle.

Juoksupiirakkaa kun katsoo niin aivan selvästi pk2:n ja tehojen osuutta olisi vara nostaa. No ainakin peruskuntoa tulee tehtyä riittävästi.
Suunnistuspiirakka on muista poikkeava. Kisat, tehot, ja pk2 on isossa osassa. Koska kaikkea ei ehdi reenata, niin silloin kun pääsee suunnistamaan niin pyrkii tekemään sen kovemmalla intensiteetillä. Totuushan on, että parasta reeniä suunnistukseen on itse suunnistaminen.


Pyöräilypiirakka on melko selkeä. Pk1:stä tuli 83% kaikesta pyöräilystä. Pyöräilyssä helposti pk lenkit venyy yli 3-5h mittaisiksi. Varmasti nimenomaan tekemällä entistä useammin esim. pitempiä pk2 lenkkejä niin vauhti kasvaa entisestään.


Harjoittelun onnistuminen: SUUNNISTUS: Kaikkinensa juoksumäärien kasvu 3200km:iin on huomattavaa. Kun määrät yhtäkkiä nousee, niin ei voi odottaa että tulokset välttämättä nousee heti, vaan kropan pitää ensin tottua kasvaneeseen rasitukseen. Juoksu kulki parhaiten talvella, keskikesällä ja aivan nyt kauden lopussa. Alkutalvella 5000m ennätys (18:42), eiköhän sen luulisi ensi talvena taas paranevan. Myös enkkari 1000m (3:02) talvella. Keväällä harmittaa kun en voinut hetkeen juosta kun loukkasin polven Mallorcalla vaan pyöräilin sitten senkin edestä. Se vaikutti kevään kisakauteen. Elokuun alussa ennen MM-rogainingia oli hyvää tekemistä juoksurintamalla.

Harjoittelun onnistuminen: PYSU: Kauden tärkein tavoite eli pyöräilyvauhdin parantaminen onnistui. Alkutalven onnistuneet voimablokit nosti varmasti pyöräilyvoimaa. Keväällä tein jonkun verran mäkivetoja, minkä huomasi parantuneena runttaamisena lyhyisiin ylämäkiin. Mallorcan leiri oli kaikkinensa onnistunut. 

Kisaonnistuminen: SUUNNISTUS: Kaudesta ei nouse yhtä kisaa ylitse muiden. Kaikkinensa pummeja kertyi paljon enemmän kuin yleensä. Keväällä muutamissa hitaan maaston kisoissa potentiaalia olisi ollut, mutta pää petti. Jukolassa sain lopulta kasattua kohtalaisen suorituksen (4. osuuden 80.), siihen nähden millaisessa juoksukunnossa olin. Syksyn sm-kisoissa sprintissä ilman karsinnassa ottamaani hylsyä olisin niukasti jäänyt a-finaalin ulkopuolelle. Sm-yössä a-finaalissa suunnistus sujui, mutta hyydyin täysin lopun juoksupätkillä ja sijoitus 32. 

Kisaonnistuminen: PYSU: Kotimaisessa pysukalenterissa oli tänä vuonna 4 tärkeää viikonloppua. 1) Kevään EM-katsastukset Tampereella -> sprintti 4., keskari 7.
2) Kesän MM-katsastukset Jyväskylässä -> keskari 8., pitkä 9.
3) Orimattilan sm-kisat -> sm-keskari 4., sm-viesti 2.
4) Porin sm-kisat -> sm-sprintti 4., sm-pitkä 13.


Lähdin kauteen ilman suurempia sijoitustavoitteita. Tarkotus vain parantaa pyöräilyvauhtia tulevaisuutta ajatellen. En pitänyt realistisena päästä lähellekään arvokisapaikkaa enkä henk. koht. sm-mitalia aikuisissa. Em-kisoihin olin lopulta varasijalla ja henkilökohtainen mitali jäi lopulta 8s päähän sm-keskarilla. Jokainen kisaviikonloppu meni paremmin kuin olisin vuosi takaperin edes kuvitella. 

Muuta: Niin ja tulihan sitä voitettua myös 24h rogainingin junnumaailmanmestaruus Nikon kanssa Saariselällä. Alkukesästä kuulimme kyseisestä kisasta ja se kuulosti niin houkuttelevalta että pakkohan se oli käydä kokemassa. Rogaa ennen pidin 3-4 viikon mittaisen määräjuoksupanostusblokin. Se onnistu ja mies säilyi ehjänä kisan läpi. Näin jälkikäteen on kyllä pakko tunnustaa, että varmasti rogaining verotti omalla tavallaan syksyn sm-kisojen kulkua, mutta kun rogainingin alkukesästä asetti koko kauden pääkisaksi niin jälkiseuraamukset oli hyväksyttävä. 

SUMMAUS: Reenikausi oli erittäin onnistunut. Määrä, laatu ja rytmittäminen paranivat. Mennyt kausi antaa loistavan pohjan ensi kaudelle. Keho on ehkä jo tottuneempi kasvaneeseen rasitukseen, joten tuleva kausi ei ehkä mene enää vain kroppaa totutellessa. Peruskuntopohja on varmasti riittävä. Kauden päätavoite oli parantaa niin pyöräily kuin juoksuvauhtiakin ja molemmissa onnistuttiin. Ensimmäinen pääsarjavuosi on takana ja nyt tietää mitä on jatkossa luvassa. Luottavaisin mielin uuteen kauteen ja uuteen nousuun!

Mietteitä tulevasta: Ensi kaudellakin päätavoitteena on varmasti vain parantaa niin pyöräilyvauhtia kuin juoksuakin. Realistisesti ajateltuna pysun MM-kisat (Portugali), eivät ole minua suosivassa maastossa. Mutta ehkä jo vuosi 2017 ja Baltian kankaat voisivat olla mielessä... Kestävyysurheilu kun on pitkäjänteistä työtä!