maanantai 3. elokuuta 2015

Orimattilan SM-Pyöräsuunnistukset

Viikonloppuna starttasin elämäni ensimmäistä kertaa henkilökohtaiseen aikuisten sm-kisaan. Eikä se nyt niin huonosti mennyt mitä viikko ennen kisoja olisi voinut ennakkoon olettaa. Joten palataanpa ajassa pari viikkoa taaksepäin...

Viestin vaihtoa

Mesikämmen Challengen jälkeen lähdin sunnuntaina Tanelin kanssa keräilemään rasteja pois n. 3h. (1. Virhe). Maanantaina piti viedä Kesäillan Rogainingin rasteja Jämille vajaa 2h (2. virhe) ja Tiistaina talkoiltiin itse tapahtuma läpi ja illan päätteeksi haettiin vielä rastit pois kuleksimasta (3. virhe kun mulle tuli pisin lenkki). Kroppa ei kertakaikkiaan kerennyt palautua seikkailukisasta ja kun keskiviikkona meillä alkoi jo 5 päivän intensiivinen Nouskin sm-leiri Karjaalla niin olin jo leirille mennessä aivan rättipoikkiväsynyt. Eikä asiaa auttanut se, että ensimmäisen reenin jälkeen loppuverkassa alkoi nilkan ulkosyrjän kehräsluuhun sattumaan ja koko loppuleirin jouduin varomaan nilkkaa ja tekemään omia virityksiä kenkiini, jotta välttäisin kivun. Tähän päälle kun vielä lisättiin näin sateisen kesän jälkeen ensimmäinen kuivempi ja lämpimämpi kausi, jonka ansiosta heinän siitepöly hyökkäsi täydellä voimalla tällaisen heinäallergikon kimppuun heinikoiden ja saniaisten valtaamissa Raaseporilaismaastoissa tukkien joka ikisen röörin ja hengitystien niin edellytykset leirin optimaaliselle onnistumiselle olivat melko alhaista luokkaa. Taistelin kuitenkin leirin läpi (myös kolme aamulenkkiä Karppisen kanssa!!) ja voin sanoa että en edes muista koska viimeksi olen ollut yhtä väsynyt kuin sunnuntain vikassa 13km reenissä. Toisaalta onhan sekin hauskaa kun voi harjoittaa vk-aluetta kävelemällä alamäkeen... Joku vois jo ajatella (minä mukaanlukien) että oliko tässäkään viikossa nyt mitään järkeä harjoitukselliselta kantilta, mutta toivotaan että oli.

Oli helppo päätyä valmentajan kanssa yhteiseen päätökseen että alkuviikosta olisi pakkolepoa ja muutenkin pitäis keskittyä vain lepäämiseen ja tuleviin sm-kisoihin. Tiistaina tulikin käytyä hakemassa sankollinen mustikoita Hervannan lähimetsien salaisesta mustikkakeitaasta. Torstaina lähdin myöhäiselle aamulenkille ja törmäsin parin sadan metrin jälkeen Villeen joka oli lähdössä "kevyelle" "tunnin" lenkille. No päätin lyöttäytyä mukaan. Lenkki venyi lopulta vajaaseen 16 kilometriin ja tässä sitä taas oltiin. Miksi piti lähteä mukaan? Jalat oli taas ihan kuolleet. Illasta kävin vielä tekemässä pyörällä avaavan reenin sm-kisoja varten tutulla 9,6km testilenkillä. Yllätykseksi enkkari parani kuitenkin 13 sekuntia ja sain palautettua jonkin verran rappeutunutta itseluottamustani takaisin.

SM-KESKARI. Kun sain kisakartat lähdössä käteeni hihkaisin melkein ilosta. Näytti aivan mahtavalta radalta! Tiheetä uraverkostoa ja paljon rasteja eli sujuvuus olisi päivän sana. Muutamilla ekoilla rastiväleillä tuli ihmeellisiä hermopummeja ja pysähdyksiä aivan yksinkertaisilla alueilla. Sen jälkeen sain suunnistuksesta kiinni ja loppumatka meni kyllä sujuvasti, hienoja ja hyväkulkuisia polkuja ajellen. Maaliin tullessani tiesin, että nyt tuli hyvä suoritus, mutta kun takaa oli tulematta vielä vajaa kymmenen kovaa kuskia niin ei voinut nuolaista vielä. Olin lopulta 4. häviten pronssin 8 sekunnilla. Vähän toki jäi kaivelemaan kun niin pienestä kiinni mitali, mutta tavotteet ylitty niin reilusti  ettei se lopulta edes paljoa harmita. 

Keskarin palkintojenjako
SM-PARIVIESTI. Päädyttiin Tuomon kanssa siihen että hän alottaa ja mä ankkuroin. Viesti oli heti ekasta osuudesta alkaen äärimmäisen tiukka ja tilanteet kärjessä vaihtelivat koko ajan. Hajonnat olivat hyvät, sillä letkoja ei päässyt syntymään, mutta ajallista eroa pitkällä ja lyhyellä hajonnalla oli kuitenkin aika paljon. Sen takia ei voinut luottaa vaihtojen tilanteisiin, sillä ei tiennyt kuka on käynyt jo pitkän ja kuka lyhyen hajonnan. Omat osuuteni menivät aika perusvarmasti ilman mitään isompia koukkuja jo suhteellisen tutussa maastossa. Tuntu että vaikka omasta mielestäni vedin sujuvasti ja suht lujaa niin aina muut vain saivat tolkuttomasti kiinni. Kisan jälkeen onneksi oma tuntemus osoittautui oikeaksi sillä mulle oli osunut ne hieman pidemmät hajonnat, joten vähän voi pistää sen piikkiin. Voittotaistosta tuli lopulta äärimmäisen tiukka. 500m ennen maalia tien ylityksessä leimasin samalla sekunnilla Samulin kanssa. Edessä oli enää vain yksi rasti ennen vikaa rastia ja loppusuoraa. Harmittavasti mulle sattui niukasti kauempi hajontarasti niin en saanut tilaisuutta edes yrittää taistella loppusuoralla. Lopulta hopeaa 12s erolla. Kyllä sijoitukseen voi olla hyvinkin tyytyväinen edellisvuoden hylsyn jäljiltä. Ja jääpähän nälkää taas ensivuodeksi!
Ankkuriosuuden kartta
Lisää vaihtoa
Viestin palkintojenjako

Seuraavat kolme viikkoa kuluukin sitten syksyn päätavoitteeseen valmistautuessa. Olemme Nikon kanssa ilmoittautuneet Saarisellällä 22.-23.8. järjestettäviin 24h Rogainingin MM-kisoihin!! Joukkueemme nimi on Sport'in Muhos Varmastikaan emme muuten lähtisi sinne, mutta kun kuulimme, että mm-kisoissa on myös oma nuorten sarja (alle23v) niin eihän näin ainutlaatuista tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Se on varmaa, että kisa tulee olemaan rankka ja askel rupeaa painamaan jossain vaiheessa. Mutta onhan tässä vielä kolme viikkoa aikaa keräillä voimia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti