Suomalaishiihtäjiltä ei odotettu paljoa kisoista ja siksi onnistumisia juhlittiin eikä epäonnistumisia paljoa surkuteltu. Urheilijat saivat paineettomassa tilanteessa valmistautua kisoihin. Tämä on harvinaista suomalaisessa urheilukulttuurissa. Tuntuu että media aina paisuttelee etukäteen ja puhuu "varmoista mitaleista". Yritä siinä sitten olla kun yrität parhaasi ja se riittää mihin riittää niin heti iltapäivälehdet puhuu "katastrofista" ja keskustelupalstat täyttyy mollaajista.
Valitettava esimerkki on Kaisa Mäkäräinen, joka tuntuu olevan raadollisesti median silmätikkuna. Hän kantaa yksin koko Suomen mitalipaineita niinkin herkässä lajissa kuin ampumahiihto. Taisi olla kaksi vai peräti kolme kertaa kun Kaisa "pilasi" mitalimahdollisuutensa viimeisellä ampumapaikalla. Ja heti media lyttäsi, kuten aiempinakin vuosina. Olen täysin varma, että Kaisa olisi ottanut mitalin jos toisenkin, jos media ja suomalaiset kohtelisivat ja arvostaisivat ja ymmärtäisivät ettei aina voi onnistua, mutta seuraavalla kerralla on mahdollisuus uusi, mutta mollaamalla ja puhumalla epäonnistumisista ei ainakaan nosteta kisafiilistä. Kyllä urheilija itsekin tietää, että nyt ei mennyt ihan nappiin.
Suunnistuksessa ilmapiiri tuntuu olevan hieman urheilijaa arvostavampi, mutta eihän suunnistus olekaan mikään medialaji. Tai no, onhan Minna Kauppikin sen myöntänyt, että ulkoiset paineet on ollut joskus liian suuret niin ei onnistumisia olekaan tullut ja kappas, mediahan heti on ollut ryöpyttämässä.
Koska Suomella ei ollut mitään virallista mitalitavoitetta Sotshiin, niin hei, mehän onnistuttiin hyvin. 5 mitalia on hyvä suoritus ja kirsikkana kakun päällä Mustin ja Iivon tunteikas voitto. Ja jos jollekin, niin Mustille, joka ei todellakaan aiemmin ole saanut ansaitsemaansa arvostusta, niin tämän voiton suo.
Samaan hengenvetoon on kyllä pakko taas tuoda näin olympialaisten aikaan ainakin suurelta yleisöltä ehkä vähän vähemmälle huomiolle jääneet hiihtosuunnistuksen nuorten MM-kisat Virossa. Siellähän suomalaiset tyhjensi melkein koko palkintopöydän. Ja onhan se ainakin meikäläisestä hienoa kun suurin osa on tuttuja ja nyt voikin sanoo et "ton kanssa mä kävin samaa lukiota" ja "ton kanssa mää olin samassa Nuju joukkueessa" ja "ton mä voitin vielä H14 sarjan pm-hisukisoissa"... Nyt kaikki varmaan rupes miettiin tota vikaa et kenet mä muka oon voittanu, mut jääköön se arvoitukseksi...
Ja näin loppuun on vielä pakko hehkuttaa miten onnistunut kahen viikon reenisetti on takana. 16 päivää, 35h, 9!!!!! tehoreeniä!!! (eikä oo muuten läppä), 420 reenattua kilometriä (pyöräilyllä ehkä vähän osuutta asiaan...) ja hyviä suunnistusreenejä + lihashuoltoa.
Tossa alla nyt vielä ne tehot.
La: Kiihtyvä pyöräily pk1-pk2-vk + verr. 30min-30min-30min
Su: verr. + "sprintti" täpöä 28min + verr.
Ke: verr. + vk pyöräily 52min + verr.
La: verr. + vk pyöräily 40min + verr.
Ma: verr. + 10*1min/30s ihan täpöä kuntopyörällä + verr.
Ke: pk1 juoksu 20min + verr. + 4*n.1,5km sprinttivetoja takaa-ajona/yhteislähtönä Kajaanissa + 25min pk1
To: verr. + kuntopyörällä kovaa 2-3-4-5-4-3-2/2min + verr.
Pe: kiihtyvä juoksu pk1-pk2-vk1-vk2-mk+verr. 20min-20min-20min-20min-10min + 15min (pk2 ja vk1 nauku aika maukkaasti)
Su: verr. + juoksu 5km mk + verr.
Ja nyt eikun valmistautumaan ens viikon prikaatinmestaruushiihtoihin.
Loppukevennyksenä vähän kuvamateriaalia viime torstain intervallireenistä pyörällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti