Jukolan jussit ja juhannus Puolassa

Lähtö lähestyy

Niin nopeasti se taas meni. Suunnistajan juhannus ja joulu eli Jukola. Kuopion Vehmersalmella oli kyllä loistavat puitteet järjestää maailman suurin viestikisa. Onneksi ei ollut sateista sillä muuten ei paljo autot olis peltoparkista mihinkään liikkunut. En muista milloin viimeksi on majoitusteltta ja seurateltta ollut nuin lähekkäin (100m) ja vielä screenikin aivan vieressä (100m). Kerrankin säästyi turhalta kävelyltä. Ja sama pätee myös omaan kisasuoritukseeni. En hirveästi ylimääräisiä metrejä matkan aikana keräillyt vaan n. 2*30s pieni koukku rastinotossa. Suoritus perusvarma ja 4. osuuden 70. paras osuusaika. Vähän tuntui että olis ollut diesel koko ajan päällä kun menin vaan semmosta tasapaksua vauhtia niin ylä-, ala, kuin sivumäkeenkin. Tai no oli ne ylämäet kyllä sen verran jyrkkiä että pakko oli kävellä. Kaiken kaikkiaan Pohjantähden 1. joukkueelta sellainen "rutiini" suoritus. Kaikki veti tasaisesti ja sijoitukset vaihteli pääasiassa 70-80 välillä ja lopulta päädyttiin samalle sijalle kuin viime vuonna eli 71. Yö oli jäätävän viileä ja ai että Jukolasauna teki hyvää oman osuuden jälkeen.

Pientä jännitystä jo vatsanpohjassa

Jukola oli tänä vuonna erityisen jännä katsojan silmin. Moni kärkijoukkue pummaili ja loppuratkaisu nähtiin vasta viimeisellä osuudella. Ja kukapa muukaan kuin jäätävän juoksun tehnyt Thierry se KR:n onneksi taas hoiti voiton kotiin. Eikä saa unohtaa Venloja. Pohjantähti teki tasaisen varmaa työtä ja vuosi vuodelta sijat paranee kohti kärkeä.

Sen verran jäi jukolasta univelkaa ja muutenkin rasitusta että en maanantaina enää viitsinyt mitään urheilla, sillä tiistai ja keskiviikko olikin matkustuspäiviä. Yhteensä 1500km ja 18 tuntia puuduttavaa autossa istumista reitillä oulu-jyväskylä-vääksy-helsinki-tallinna-riika-kaunas-bialystok (puola). Perillä ollaan ja majapaikkamme yllätti kyllä positiivisesti. Huoneet on tilavat, netti on nopea ja ruokakin on maukasta.

Jossain päin Liettuaa

Hotellihuone

Tänään torstaina oli ensimmäinen varsinainen reenipäivä. Osallistuimme Puolan mestaruus pysuihin ja Team Finland putsasi palkintopöytää aika raa*alla kädellä vaikken itse nyt aivan nappiin onnistunutkaan. Huhtikuun Mallorcan leirin jälkeen pyörää kun on tullut ulkoilutettua tasan 2 kertaa niin se hapotuksen määrä parin ekan kilsan jälkeen. Sprintissä sain kunnolla kokemusta puolalaisesta polkukuvauksesta. Samalla merkinnällä karttaan kuvattu polku kun voi toisaalla olla hyvää baanaa ja toisaalla (yleensä mun reitillä) kunnon perunapeltoa. Olin vasta 4. reilu 1,5min kärkeen.

Sprintti

Iltapäivästä oli vielä pariviesti. Saatiin kokea sitä oikeaa "perinteistä" puolalaista kilpailuorganisaation toimintaa kun lähdöt myöhästy puoli tuntia. Vielä vartti ennen starttia nimittäin maastoon vietiin viimesiä rasteja ja lähdössä kartat jaettiin huutokauppameiningillä, puolaksi tietty. No itse viestissä minä alotin ja Jaakko sitten oli ankkurina. Heti 2. rastille menin kartantekijän erikoiseen. 30m ennen oikeaa uraa maastossa olikin karttaan merkkaamaton ura. Tottakai menin sinne sillä ajatus oli että "ekasta vasemmalle" Se ura loppui lyhyeen ja kun käännyin takaisinpäin samaan umpikujaan tuli suomen naisten letka vahvistettuna muutamalla puolalaisella. Siinä sitten hetki mietittiin ennen kuin lähettiin säntäilemään metsän poikki juosten kuin pelästynyt sonnilauma. Reilu 1,5min pummi. Kilometri myöhemmin sain kokea vielä reitinvalintani kivuliaisuuden kun olin melkein ensimmäisenä avaamassa uraa kauhean nokkospuskan lävitse. Ja suomalaiset nokkoset jää näille puolalaisille serkuillensa kakkoseksi, sillä siinä nimenomaisessa puskassa nokkosten lehdet oli kämmenenkokoisia.

Torikokous

Juhannus menee siis täällä Puolassa. Eikä se nyt niin hirveästi harmita sillä kelit on sentään kesäiset. Vai mitenkä se siellä Suomessa olikaan...?

Ai niin, tuli muuten taas lähdettyä mukaan aikamoiseen haasteeseen. Minä, Sauli ja Kari-Pekka kun ilmoittauduttiin Rokua Geopark Challengen 24h sarjaan. Alustavasti 9h pyöräilyä, 6h melontaa, 5h trekking, 2h rullaluistelu ja loput uintia ja erilaisia tehtäviä. Hulluhan sitä täytyy olla kun tuommoseen ryhtyy mutta tästä lisää sit lähempänä.